MITEN MÄÄRITTELET HYVIN SUUNNITELLUN SISUSTUKSEN?

Maailmanlaajuinen terveyden korostaminen on saanut ihmiset oppimaan lisää siitä, miten he voivat parantaa sekä fyysistä että henkistä terveyttään. Sijainnilla, ympäristöllä, naapurustolla, taloudellisella vakaudella ja sosiaalisella tuella on kaikki tärkeä rooli yksilön terveydelle, samoin kuin ystävyyssuhteilla ja perhesiteillä. On kuitenkin käynyt selväksi, että lääketieteellisten laitosten ja asiantuntijahoitojen saatavuus ei ole ainoa fyysiseen ja henkiseen terveyteen vaikuttava tekijä ja että myös lukuisilla rakennetun ympäristön laatuun liittyvillä seikoilla on merkitystä.

Kun arkkitehdit parantavat suunnitelmiaan, he auttavat asiakkaitaan tekemään viisaampia päätöksiä. Sisustussuunnittelun osalta kysytään, mikä todella on laatua ja mitkä elementit vaikuttavat tietyn sisäympäristön onnistumiseen? Tässä artikkelissa syvennytään arkkitehtuurin “hyvään” puoleen tarkastelemalla tapoja, joilla arkkitehdit täyttivät asiakkaidensa vaatimukset käytettävyyden sekä esteettömyyden, väestörakenteen monimuotoisuuden, talouden ja ympäristön osalta.

Tiloja, jotka täyttävät tarkoituksensa, pidetään usein onnistuneina. Jokaisella tilalla on tarkoituksensa, ja jotta se voisi täyttää tämän tarkoituksen, tila on suunniteltava niin, että se täyttää tietyt toiminnot. Vaikka tämä saattaa tuntua suunnittelijoiden luovaa prosessia rajoittavalta, on harvinaista löytää menestyvä sisustussuunnittelija, joka ei täysin tunnusta tarvetta varmistaa toiminnallisuus jokaista tilaratkaisua tehdessään. Kun yksilöt alkoivat kuitenkin ymmärtää terveyden merkityksen ja tehdä päätöksiä, jotka johtaisivat parempaan elämänlaatuun, tuli kuitenkin välttämättömäksi, että arkkitehdit luovat kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta ja rohkaisevat ihmisten käyttäytymistä kehoa, mieltä ja henkeä parantavien ympäristöjen avulla.

“Täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila”, kuten Maailman terveysjärjestö ilmaisee, on terveyden nykyaikainen määritelmä. Terveyden, jonka käsite on kehittynyt ajan myötä, ymmärretään nykyään sisältävän fyysisen lisäksi myös henkisiä ja sosiaalisia näkökohtia. Lisäksi on ryhdytty toimiin oikeudenmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden parantamiseksi arvioimalla ja jakamalla uudelleen olemassa olevia suunnitelmia ja varoja.

Sairastumisen ehkäisemiseksi suunnittelijoiden olisi periaatteessa pyrittävä fyysiseen terveyteen liittyviin kriteereihin, joita pidetään riittävän hyväksyttävinä. Onneksi arkkitehtuurilla on valta järjestää käyttäjien yhteyksiä toisiinsa ja ympäristöönsä muodon, tilan ja materiaalien suunnittelun avulla tuottamalla vuorovaikutteisia ympäristöjä. Jokaisen terveysindikaattorin maksimoimiseksi olisi noudatettava monenlaisia 2000-luvun suunnitteluperiaatteita. Hyvinvointi jaetaan usein kahteen pääluokkaan: miten ihminen voi ja miten hyvin hän pystyy suoriutumaan päivittäisistä tehtävistään. Yhteenvetona voidaan todeta, että yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että suunnittelun kaikkien osa-alueiden tulisi edistää terveyttä, viihtyvyyttä ja onnellisuutta.

Terveys ja hyvinvointi

Suunnittelijat ottavat ensisijaisesti huomioon ilmanlaadun, lämpö-, visuaalisen ja akustisen viihtyvyyden sekä materiaalit, jotka estävät homeen tai vaarallisten bakteerien kehittymisen, jotta tilan asukkaiden fyysinen terveys säilyisi. Sanan “mukavuus” perinteinen käyttö viittaa “mielentilaan, joka osoittaa tyytyväisyyttä” lämpö-, näkö- tai ääniympäristöön. Fyysisen viihtyvyyden ja terveyden kannalta ihanteellinen tila nuorelle opiskelijalle ei kuitenkaan välttämättä ole ihanteellinen keski-ikäiselle toimistotyöntekijälle. Tässä kohtaa harkittu suunnittelu tulee kuvaan mukaan; erityisesti suunnittelu, jota voidaan mukauttaa eri ihmisten tarpeiden mukaan vaikuttamatta kielteisesti toisten kokemuksiin. Suunnittelijat varmistavat, että lapsiystävälliset tilat ovat turvallisia käyttämällä liukumattomia materiaaleja, pyöristettyjä kulmia ja pienempiä versioita aikuisten kokoisista laitteista ja kalusteista. Sisätiloissa on vähemmän portaita, enemmän avoimia alueita ja laitteita, jotka helpottavat ikääntyneiden liikkumista.

Tunteiden tila

Henkilön fyysisen terveyden lisäksi on tärkeää huolehtia myös hänen mielenterveydestään ja tunneterveydestään. Kohti subjektiivisempaa ja psykologisempaa asetelmaa tämä termi luonnehtii sisätiloja, jotka herättävät ilon, positiivisuuden, uteliaisuuden, rauhallisuuden ja sitoutumisen tunteita. Luonnonvalon läsnäolo, luonnon hyödyntäminen, terveellisen sisälämpötilan ylläpitäminen, pehmeiden ja kutsuvien materiaalien käyttö sekä yksityisten ja julkisten tilojen erottaminen toisistaan ovat kaikki yhteydessä mielenterveyden ja tunnetason kohentumiseen. Huonetta suunnitellessaan jotkut arkkitehdit ja sisustajat ottavat huomioon myös Feng Shuin periaatteet varmistaakseen, että asukkaat voivat nauttia terveellisestä ja harmonisesta ympäristöstä.